Etusivu > Blogi > Blogi > KL-Lämpö – Blogiarkisto

KL-Lämpö – Blogi

Tässä blogissa kerromme teollisuuden, voimalaitosten ja kiinteistöjen ajankohtaisista tutkimuksista sekä tarjoamistamme palvelu- ja tuoteratkaisuista.






Energiatehokkuuden ytimessä - perinteisiä askeleita, ja joskus loikkiakin

/ Miikka Kirjavainen, Aluepäällikkö, Tekninen asiantuntija

Lukemattomat lämmönsiirtimet toimivat kosketuksissa likaaviin virtauksiin. Lämmönsiirtopinnoille kertyvät likakerrostumat heikentävät nopeasti lämmönsiirtoa aiheuttaen merkittävää energiakustannusten kasvua sekä prosessihäiriöitä. Motiva on arvioinut likaantumisesta johtuvan lämmönsiirron heikentymisen maksavan Suomen teollisuudelle jopa 500 milj. € vuodessa. Ihan pienestä ongelmasta ei siis ole kyse.
Lue lisää Motivan raportista.

Likaantumisen ehkäisy tulisi aloittaa jo huolellisella suunnittelulla ja oikeilla laitevalinnoilla. Likaantumisen torjuntaan on keinoja, erimerkiksi kerrostumien syntyä ehkäiseviä kemikaaleja sekä kehittyneitä suodatusratkaisuja. Monen prosessin luonteeseen likaantuminen kuitenkin kuuluu väistämättä, jolloin olennaiseksi kysymykseksi muodostuu oikean ja oikea-aikaisen puhdistusmenetelmän käyttö.

Lämmönsiirrinten ja muiden prosessilaitteiden puhdistus niitä purkamatta, kemiallisena kierrätyspesuna (CIP, Cleaning in Place) on teollisuuden kunnossapidossa tuttu menetelmä. Jossakin se on ollut jo pitkään säännöllisessä käytössä hyvin tuloksin, toisaalla sitä on ehkä kokeiltu joskus, ehkä tehty itse, ehkä ostettu palveluna. Eikä enää välttämättä edes muisteta kuka teki mitä, miten ja millä aineilla. Mutta kokeiltu on ja mielipide muodostettu.

files/Blogi/kuvituskuvat/fi_blogi_u_vaihtimien_likaisuus_vaikutus_tehoon.png

Vaihtimen likaisuuden vaikutus tehoon.

Havaittavissa on asenteiden eroa perinteistä ja uutta teknologiaa kohtaan. Uuden teknologian etuna on, että sitä kohtaan ollaan luonnostaan uteliaita ja sille osoitetaan kokeilunhalua. Jatkuva kehitys otetaan ikään kuin itsestäänselvyytenä. Kun jotakin on kokeiltu, parin vuoden kuluttua ajatellaan että siitähän on jo aikaa, tekniikka on varmasti kehittynyt - mikä digiaikana pitääkin helposti paikkansa.  Meitä suomalaisia kutsutaan myös tavanomaista innokkaammiksi uuden tekniikan kokeilijoiksi. Perinteisessä tekniikassa joka tunnetaan ja josta kokemus sekä ymmärrys on jo muodostunut, mielletään kehitys helpommin jo pysähtyneeksi.

files/Blogi/kuvituskuvat/fi_blogi_likainen_puhdas.jpg

CIP-pesut alkoivat yleistyä elintarviketeollisuudessa 1950-luvulla ja levisivät sieltä muillekin toimialoille. Nyt kun menetelmä elää seitsemättä vuosikymmentään on uutuuden viehätys karissut ja usko merkittäviin uusiin innovaatioihin on koetuksella. Vaan eipä tällä perinteisemmälläkään alalla olla peukaloita pyöritelty vaikka uusia pesupumppumalleja tai kemikaaliyhdistelmiä ei tuodakaan näyttävästi kuukausittain markkinoille. Alalla on kehitetty aineita ja menetelmiä vastaamaan yhä kiristyviin ympäristö-, työterveys- ja työturvallisuusvaatimuksiin tehokkuudesta tinkimättä, on tehty tutkimuksia eri sakkatyyppien liukenemisesta, on kerätty kokemuksia ja järjestetty seminaareja. Ja tietysti puhdistettu sadoittain lämmönsiirtimiä, koko ajan uutta oppien.

Pesukohteet ovat jatkuvia prosesseja ja niiden virtaukset usein suuria. Kun tehot ovat helposti megawattien tai jopa kymmenien megawattien luokkaa, pienetkin parannukset säästävät ison kasan energiaa ja euroja ja pienentävät hiili- ja vesijalanjälkeä. Suurista parannuksista nyt puhumattakaan. Vai miltä kuulostaa esimerkiksi hukkalämmön talteenotossa virtauksen kolminkertaistaminen tehokkaalla pesulla? Tai raskaan teollisuuden LTO-siirtimen tehon kymmenkertaistaminen? Merkittävät parannukset aiempiin käytäntöihin ovat edelleen mahdollisia ja loikkia voi ottaa digimaailmaa perinteisemmässäkin toimintaympäristössä.

Lue lisää Motivan case - Helen Oy

Kiinnostuitko?

Ota yhteyttä

 

 

Takaisin