EtusivuBlogiBlogi

Blogi

6.8.2019

Jäähdytys-, lauhdutus- ja LTO-järjestelmissä käytettävien glykolien valinta ja soveltuvuus eri käyttötarpeisiin

Glykolityypin ja -pitoisuuden valinta riippuu järjestelmästä ja käyttötarpeesta. Oikean glykolin valintaan on syytä kiinnittää huomiota, koska väärä aine voi heikentää merkittävästi järjestelmän lämmönsiirtokykyä ja suojaustasoa. Tällä on suora vaikutus järjestelmän käyttöikään ja kustannuksiin.

Alla muutamia yleisimpiä aiheita, joista meille tulee kysymyksiä ja joita meidän on tapana käydä asiakkaiden kanssa läpi oikeaa glykolia valittaessa.

Miten monoetyleeniglykoli ja monopropyleeniglykoli eroavat toisistaan? Missä kumpaakin käytetään?

Sekä monoetyleeniglykolia (MEG) että monopropyleeniglykolia (MPG) käytetään jäähdytys-, lauhdutus- ja LTO-järjestelmissä. Monoetyleeniglykoli on lämmönsiirto-ominaisuuksiltaan parempi kuin monopropyleeniglykoli, ja pumpun tehovaatimukset ovat pienemmät kuin monopropyleeniglykolilla. Se on myös hinnaltaan edullisempi.

Monopropyleeniglykoli on taas myrkyttömämpi vaihtoehto. Monopropyleeniglykolia käytetään lähinnä elintarviketeollisuudessa ja joissain erityiskohteissa. Siinä pitoisuuden pitää olla korkeampi kuin monoetyleeniglykolissa, jotta saavutetaan sama pakkaskesto.

Maalämpökohteissa monoetyleeni- ja monopropyleeniglykolia ei tule käyttää, vaan niissä käytetään etyylialkoholia (Naturet). Naturetissa on mukana riittävät ja maalämpökohteisiin soveltuvat suoja-aineet.


7.2.2019

KL-Lämpö toteuttaa haastavatkin verkostopesut

Tauno Alava, Myyntijohtaja / kiinteistötekniikka

CASE: logistiikkakeskuksen verkostojen käyttöönottopuhdistus

Viime vuosien aikana yhä useampi rakennuttaja ja urakoitsija on huomannut nestekiertoisten verkostojen käyttöönottopuhdistusten tarpeellisuuden. On todettu, että kemiallinen puhdistus takaa parhaan lopputuloksen, kun tavoitteena on verkoston häiriötön ja pitkä käyttöikä sekä energiatehokkuus. Tämä positiivinen kehitys on huomattu myös meillä KL-Lämmössä.

Viime aikoina toteuttamistamme käyttöönottopuhdistuksista tulee mieleen yksi erityisen mielenkiintoinen ja haasteellinen tapaus. Saimme toteutettavaksemme rakenteilla olevan logistiikkakeskuksen verkostojen käyttöönottopuhdistuksen ja suojauksen.


12.12.2018

Moninaisuus työyhteisön voimavarana

Jonna Lehtinen, Tekninen assistentti, KL-Lämpö Oy

Työyhteisössä, ihan niin kuin muissakin yhteisöissä, on aina luonteiltaan monenlaisia ihmisiä. Työyhteisö eroaa muista yhteisöistä siinä, että töissä ihminen viettää aikaansa keskimäärin 8 tuntia päivässä. Ei ole siis ihme, että ihmisten erilaisuus on näkyvää juurikin työpaikalla.

Muutama kuukausi sitten osa henkilökunnastamme oli kouluttautumassa työyhteisövalmennuksessa. Koulutuksen aiheena oli erilaisuuden ymmärtäminen ja hyväksyminen. Tavoitteena oli vahvistaa työyhteisöä ymmärtämällä itseään paremmin, näkemällä muut ihmiset ja heidän toimintansa uudessa valossa sekä hyväksymällä ja hyödyntämällä erilaisuutta. Työyhteisövalmennus on yrityskulttuurimme kannalta tärkeää työtä, sillä yksi yrityksemme tärkeimmistä arvoista on työhyvinvointi ja työviihtyvyyteen panostaminen.


24.9.2018

25 vuotta eikä suotta – laboratoriopalveluillemme on kysyntää

Sari Kurvinen, Laboratoriopäällikkö / kemisti (FM), KL-Lämpö Oy

KL-Lämmön sydän

Oma vesi- ja tutkimuslaboratorio on ollut KL-Lämpö Oy:n ydinliiketoimintaa yrityksen perustamisesta eli vuodesta 1993 asti. On ollut hienoa olla aitiopaikalla seuraamassa vuodesta 1997 niin koko yrityksen kuin laboratoriotoimintojen kasvua ja kehitystä.


22.6.2017

Vedensuodatuksella toimintavarmuutta järjestelmiin ja prosesseihin

Janne Rantanen, Tuoteryhmäpäällikkö / aluepäällikkö

Vedenpuhdistus on käsitteenä laaja ja se sisältää paljon erilaisia mahdollisuuksia päästä haluttuun tulokseen. Vedensuodatus kuuluu suosituimpiin ja yksinkertaisimpiin puhdistusmenetelmiin.

Suodatuksen tarkoitus

Suodatuksen avulla poistetaan esimerkiksi kiintoaineita vedestä ja muista lämmönsiirtonesteistä. Suodatustarpeeseen vaikuttavat muun muassa veden laatu ja sen käyttövaatimukset. Veden laatuun vaikuttaa olennaisesti sen alkuperä: onko vesi otettu pintavedestä, kaivosta vai kenties kunnan vesijohtoverkostosta. Kunnan verkostoveden laatu saattaa olla riittävä kotitalouksien käyttöön, mutta ei esimerkiksi teollisuuden tarpeisiin.

Vedensuodattimia tarvitaan monissa teollisuuden kohteissa kuten jäähdytys-, lämmöntalteenotto- sekä ilmanvaihtojärjestelmissä. Ilman suodatusta sakka ja muut epäpuhtaudet kiertävät järjestelmissä ja aiheuttavat korroosiota, energian kulutuksen kasvua, tukoksia ja toimilaitteiden toimintahäiriöitä.


11.4.2017

Energiatehokkuuden ytimessä - perinteisiä askeleita, ja joskus loikkiakin

Miikka Kirjavainen, Aluepäällikkö, Tekninen asiantuntija

Lukemattomat lämmönsiirtimet toimivat kosketuksissa likaaviin virtauksiin. Lämmönsiirtopinnoille kertyvät likakerrostumat heikentävät nopeasti lämmönsiirtoa aiheuttaen merkittävää energiakustannusten kasvua sekä prosessihäiriöitä. 

Motiva on arvioinut likaantumisesta johtuvan lämmönsiirron heikentymisen maksavan Suomen teollisuudelle jopa 500 milj. € vuodessa. Ihan pienestä ongelmasta ei siis ole kyse.

Lue lisää Motivan raportista ›


2.3.2017

Laatujärjestelmämme perustuu asiakaslähtöisyyteen

Jonna Lehtinen, Tekninen assistentti, KL-Lämpö Oy

Kysyttäessä ihmisiltä, että ”Mitä laatu on?” saadaan monenlaisia vastauksia, joista jokainen vastaus pitää sisällään pienen osuuden laadulle ominaisia asioita. Voidaan sanoa, että laatu muodostuu asiakkaiden tarpeista, vaatimuksista ja odotuksista organisaation tuotteita tai palveluita kohtaan.

Asiakkaan ollessa tyytyväinen, laadun katsotaan olevan hyvällä tasolla. Laadun määrittäminen on täysin riippuvainen organisaatiosta ja sen valitsemista lähestymistavoista. Me KL-Lämmössä haluamme tunnistaa myös asiakkaiden piilossakin olevat tarpeet ja toiveet ennakoivasti, jotta asiakas sitoutuisi meihin myös pitkällä tähtäimellä.

"Lähestymistapanamme on asiakaslähtöisyys"


5.10.2016

Voimalaitospalvelut: Kuparimetallinen sellunkuivaimen lämmityspatteri – Miten hallita sekä raudan että kuparin korroosio

Pekka Ojala, Tuoteryhmäpäällikkö, KL-Lämpö Oy

Kattilakierron korroosionesto nojaa kahteen tekijään: pH ja happi.

Kun järjestelmässä on sekä rautaa että kuparia, tulee olosuhteiden hallinta entistäkin kriittisemmäksi. Alueella pH >8,9 raudan korroosio hidastuu pH:n noustessa, mutta kuparin kiihtyy (kuva 1). Valitsemalla kemikaalit oikein on kuitenkin mahdollista nostaa pH alueelle pH 9,3 ja suojella kumpaakin metallia.


6.7.2016

Tuulivoimalapalvelut: Havaitse tuulivoimalasi jäähdytysjärjestelmäongelmat ajoissa

Kalle Jalonen, Projekti-insinööri, KL-Lämpö Oy

Havaitsemme tuulivoimalan jäähdytysjärjestelmien ongelmat jäähdytysnesteen laboratorioanalyysien avulla ennen kuin ongelmat näkyvät kustannuksina. Analyysien perusteella voimme ratkaista ongelmia.

Tuulivoimalan jäähdytysjärjestelmä saattaa vaikuttaa toimivan hyvin, vaikka sisällä itse järjestelmässä tilanne alkaisikin olla jo hälyttävä. Jäähdytystehon ollessa riittävää ei järjestelmää eikä sen glykoliliuoksen laatua välttämättä huomioida. Järjestelmän epäpuhtauksien aiheuttaessa ensimmäisen kerran lämpötilahälytyksen, ollaan jo tilanteessa johon ei kannattaisi ajautua. Aika korroosion alkamisesta järjestelmävuotoon voi myös olla yllättävän lyhyt, vaikkei järjestelmä antaisikaan ulospäin mitään merkkejä ongelmista. Nesteen kuntoa seuraamalla voidaan häiriöt jäähdytystehossa kuitenkin estää.


10.5.2016

Voimalaitospalvelut: Höyrykattilan korroosio ja kerrostumat. Miten hallita järjestelmän pH ja johtokyky?

Pekka Ojala, Tuoteryhmäpäällikkö, KL-Lämpö Oy

Kattilakierron korroosion hallinta nojaa kahteen tekijään: pH- ja happitasoon. Näiden hallintaan tarvitaan kemikaaleja, jotka väistämättä nostavat johtokykyä. Tässä tutkimuksessa selvitettiin kahden ristiriitaisen tavoitteen yhteensovittamista.

Turbiinien tehon ja hyötysuhteen kasvu ovat johtaneet yhä tiukentuneisiin turbiinihöyryn johtokykyvaatimuksiin. Toisaalta metallien, lähinnä raudan korroosionestoon tarvitaan riittävän korkea pH. Pääsääntöisesti pH:n nostaminen nostaa myös johtokykyä.


22.2.2016

Tuulivoimalapalvelut: Miten ratkaista tuulivoimaloiden jäähdytysjärjestelmien ongelmat kustannustehokkaasti?

Kalle Jalonen, Projekti-insinööri, KL-Lämpö Oy

Uusia tuulivoimaloita suunniteltaessa ja rakennettaessa ei ensimmäisenä kiinnitetä huomiota jäähdytysjärjestelmissä käytettäviin glykoliliuoksiin. Sama koskee myös toiminnassa olevia tuulivoimaloita. Muiden kunnossapitotehtävien vuoksi lämmönsiirtonesteiden kuntoon ei kiinnitetä riittävästi huomiota. Tällöin jäähdytysjärjestelmiin voi tulla toimintahäiriöitä, jotka edellyttävät kalliita huolto- ja korjaustoimenpiteitä. Ylimääräiset kustannukset on mahdollista välttää ennakoivalla kunnossapidolla ja lämmönsiirtonesteen kuntoanalyysilla.


Jaa: